SVK:n tiedotteita

Yleistä keskustelua kalastuksesta.

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » La Huhti 22, 2017 21:54

Kuva


SVK - 22.04.2017
Kansanedustaja Ville Skinnari Vapaa-ajankalastajien puheenjohtajaksi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokouksessa Helsingissä 22.4.2017
valittiin järjestön puheenjohtajaksi vuosiksi 2017-2018 kansanedustaja Ville Skinnari ja
varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.


Hämeen vaalipiiristä oleva lakimies (OTK) Ville Skinnari on SDP:n varapuheenjohtaja ja hän on
ollut vuodesta 2016 lähtien SVK:n varapuheenjohtajana. Varsinais-Suomen vaalipiiristä tuleva
SVK:n varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén on kauppatieteiden maisteri ja Kokoomuksen
kansanedustaja. Hän on Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ja puheenjohtaja Kokoomuksen
ympäristöverkostossa, jossa toimii kestävän kalastuspolitiikan työryhmä. Sirénille keskeisiä
osaamisalueita ovat muun muassa kestävä kehitys ja Itämeripolitiikka.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön varapuheenjohtajia ovat myös kansanedustaja
Reijo Hongisto (PS), poliittinen sihteeri, erityisopettaja Timo Juurikkala (Vih) ja teologian maisteri
Simo Rundgren (Kesk).

Lisätietoja:
SVK, toiminnanjohtaja Markku Marttinen, puh. 044 759 9717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka
edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 525
seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » Ti Huhti 25, 2017 18:11

Kuva

Tuore selvitys: pienvesivoimaloiden lupiin kuuluvat kalatiet jääneet toteuttamatta


SVK - 25.04.2017
Pienvesivoimayhtiöt eivät ole toteuttaneet niille määrättyjä kalatievelvoitteita, ilmenee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uudesta selvityksestä. Velvoitteiden toteuttamatta jättäminen on hidastanut uhanalaisten vaelluskalojen palauttamista padottuihin jokiin. Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja WWF vaativat viranomaisilta velvoitteiden toimeenpanoa ja eduskunnalta vesilain muutosta, jolla voitaisiin vauhdittaa kalateiden rakentamista.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on selvityttänyt Suomen pienvesivoimalaitosten lupiin kuuluvat kalatalousvelvoitteet. Selvitykseen saatiin tiedot 153 käytössä olevasta voimalaitoksesta, joista 50:llä on velvoite rakentaa kalatie tai sallia sen rakentaminen. Kalateitä on kuitenkin rakennettu vain yhdeksän ja niistäkin viisi yhteiskunnan varoin. Järjestöt vaativat viranomaisilta voimassa olevien kalatievelvoitteiden toimeenpanon edistämistä.

Lisäksi ELY-keskuksen selvityksestä ilmenee, ettei 50 pienvesivoimalaitoksella ole mitään kalatalousvelvoitetta. Velvoitetta ei tällöin voida vastoin luvan haltijan suostumusta määrätä niihin jälkikäteen. Jos kalateitä rakennetaan patoihin, joista velvoite puuttuu, kustannukset kaatuvat valtiolle - eivät voimayhtiölle eli haitan aiheuttajalle. Järjestöt ovat esittäneet vesilakiin muutosta, joka mahdollistaisi kalatalousvelvoitteen lisäämisen niihin vesilupiin, joista se tällä hetkellä puuttuu. Järjestöjen ehdottama lakimuutos velvoittaisi luvan haltijan myös maksamaan sille määrätyn kalatien, jos vesistön patoamisesta ja säännöstelystä aiheutuu vahinkoa uhanalaisille kalakannoille.

Selvityksessä tarkasteltujen alle 5 MW vesivoimaloiden osuus Suomen vesivoiman tuotannosta on viisi prosenttia. Energiantuotannon ja säätövoiman kannalta merkityksettömien voimaloiden aiheuttama vahinko maamme vaelluskalakannoille on kuitenkin mittava. Esimerkiksi Suomen 60 entisestä meritaimenjoesta jäljellä on enää 11, joiden alkuperäiset taimenkannat ovat kaikki äärimmäisen uhanalaisia. Monet pienvesivoimaloiden padoista kuuluvat Suomen kansallisen kalatiestrategian kohteisiin, jonka toteuttaminen on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista.

Järjestöjen vaatimusten toteuttaminen olisi satsaus paikallistalouteen, sillä uhanalaisten vaelluskalakantojen elpyminen olisi piristysruiske kalastusmatkailulle.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Marttinen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, 044 759 9717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi
erityisasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto, 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF Suomi, 040 7273 149, matti.ovaska@wwf.fi

Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/files/Tiedostot/Vesivoimalaitosselvitys.pdf

Järjestöjen esitys vesilain muuttamiseksi: wwf.fi/mediabank/9692.pdf.
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » Ti Loka 17, 2017 08:32

Onginnasta ja pilkinnästä ei enää makseta korvauksia vesien omistajille

Kuva

SVK 16.10.21017
Nykyisen kalastuslain mukaisesti vesialueiden omistajille ei makseta korvauksia maksuttomista yleiskalastusoikeuksista, eli onginnasta, pilkinnästä ja silakan litkauksesta. Tämä lakimuutos on jäänyt huomaamatta hallituspuolue Keskustalta, jonka valmistelemalla hallituksen lakiesityksellä nostettaisiin kalastuslupahintoja omistajakorvauksien korottamiseksi. Lainvastainen lisälupatulojen kohdentamisyritys vesittää muutoinkin kannattamattoman lupahintojen korotusesityksen ja vaarantaa kalatalouden toimintaedellytykset tulevina vuosina.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys kalastuslain muuttamiseksi, joka toteutuessaan nostaisi kalastonhoitomaksun hintaa noin 15 prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Korotusesityksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Lakiesityksen mukaan lisärahaa tarvitaan kalastuslaissa määriteltyjen käyttötarkoitusten riittävään rahoittamiseen, joka ei nykyisellä maksukertymällä väittämän mukaan onnistu.
Valtion talousarviossa lisävarat ilmoitetaan hämäävästi käytettäväksi kalavesien hoidon vahvistamiseen. Kyseessä oleva summa menisi kuitenkin sataprosenttisesti vesialueiden omistajille korvauksena kalastusrasituksesta. Käytännössä korvaussumman korottamisella yritetään nostaa omistajakorvaukset sille tasolle, jossa ne olivat vanhan kalastuslain aikaan. Uuden kalastuslain tultua voimaan ei korvauksia kuitenkaan enää makseta maksuttomista yleiskalastusoikeuksista.

Hallituspuolue Keskustan vetämän lakiesityksen takana toimii vesialueiden etuja voimakkaasti ajava Kalatalouden keskusliitto (KKL), joka sinnikkäästi väittää onginnan ja pilkinnän edelleen kuuluvan kalastuslain mukaisen korvauksen piiriin. Lakimies Jaakko Ikonen hämmästelee valtiolta kalastuslain toimeenpanoon avustusta saavan järjestön tarkoitushakuista tiedottamistapaa, jossa ilmiselvistä lain linjauksista huolimatta tietoisesti muuta väitetään.
”Kun juristi allekirjoittaa tiedotteen, edellytetään häneltä riittävällä tasolla perehtymistä lain tulkintaan ennen kuin hän siitä julkisesti lausuu”, Ikonen muistuttaa.

Lupakorotukset vesittyneet ennenkin

Edellisen lain aikaisen kalastuksenhoitomaksun hintaa on 2000-luvulla korotettu kolmeen kertaan, mutta odotettu lisäkertymätavoite on jokaisella kerralla toteutunut vain 40-prosenttisesti. Hinnannosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella. Maksuhaluttomimpien, eli pyydyskalastajien ja satunnaisesti kalastavien lisäksi lupa saattaa jäädä ostamatta myös aktiivisilta harrastajilta, jos korotus ohjataan lain vastaisesti pelkästään omistajakorvauksiin.

Omistajakorvauksen määrää yritetään parhaillaan nostaa pysyvästi niin korkealle tasolle, ettei tulevina vuosina jäljelle jäävällä rahalla enää pystytä turvaamaan kalastuslakiin kirjatun neuvonnan, kalavesien hoidon, kalatalousaluetoiminnan ja valvonnan rahoittamista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä (SVK) on selvä viesti valtioneuvostolle, ettei vireillä olevaa ja huonosti valmisteltua maksukorotusta tule hyväksyä.
”Korotuksesta saadun lisärahan kohdentaminen kalastuslain vastaisesti vesienomistajille muka kalavesien hoitoon tulisi romahduttamaan sekä lupatulokertymän että kalatalouden toimintakyvyn”, ennustaa toiminnanjohtaja Markku Marttinen SVK:sta.
”Oleellisinta olisi nyt antaa uudelle lupajärjestelmälle aikaa ja panostaa toimiin, joilla saadaan nuorempia maksuikäisiä kansalaisia kalastusharrastuksen pariin”, hän linjaa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Marttinen, puh. 044 759 9717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi
SVK:n hallituksen jäsen, lakimies Jaakko Ikonen, puh. 040 374 4158, jaakko.ikonen@lakimajakka.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 525 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » Su Marras 26, 2017 17:47

Vapaa-ajankalastajat: Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia on uudistettava pikaisesti, 26.11.2017

Kuva

26.11.2017 - SVK
Vapaa-ajankalastajat vaativat Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian pikaista uudistamista nykypäivään. Strategian on laatinut maa- ja metsätalousministeriö vuonna 2001 ja päivittänyt 2006. Uudistetun strategian tavoitteina on oltava vapaa-ajankalastuksen säilyminen merkittävänä suomalaisena luontoharrastuksena ja hyvinvoinnin tuottajana sekä vapaa-ajankalastukseen tukeutuvan yritystoiminnan laajentaminen. Sen tulee ohjata hallintoa, tutkimusta, vapaa-ajankalastuksen neuvontaa ja kalatalousalueita vapaa-ajankalatalouden kehittämisessä ja rahoittamisessa.

Suomen elinkeinokalatalouden kehittämiseksi on ministeriössä oma päivitetty toimintaohjelma (2014-20) ja sen toteuttamiselle on kansallinen ja EU:n rahoitus. Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisohjelma on sen sijaan jäänyt pahasti ajastaan jälkeen, vaikka kalastuslaki on uudistettu ja vapaa-ajankalastuksessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut huomattavia muutoksia.

Vapaa-ajankalastus kuuluu edelleen suomalaisten tärkeimpien luontoharrastusten joukkoon. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2016 yli neljännes suomalaisista harrasti kalastusta. Vapaa-ajankalastuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on huomattava. Kotimaisesta kalan kulutuksesta saatiin vuonna 2016 vapaa-ajankalastamalla 44 prosenttia, kun ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen osuudet ovat vastaavasti 25 ja 31 prosenttia. Kalastuksen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on kiistatonta uutta tietoa. Kalastustarvikkeisiin ja -lupiin sekä -matkailuun käytetään vuosittain huomattavia rahamääriä. Vapaa-ajankalastuksessa on tapahtunut erikoistumista ja vastuullisuus sekä eettiset arvot ovat voimakkaassa nousussa.

Tuoreelle tiedolle suomalaisesta vapaa-ajankalataloudesta, sen tulevaisuuden tarpeista ja kehittämiskeinoista on nyt entistä suurempi tarve. Maakuntauudistuksessa vapaa-ajankalastuksen ja kestävän kalastuksen edistäminen voivat muuten jäädä vähäiselle huomiolle ja maakuntien elinkeinopolitiikan jalkoihin. Strategiaa tarvitaan lisäksi uusien kalatalousalueiden aloittaessa toimintansa vuonna 2019, jolloin ryhdytään laatimaan niiden kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmia.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on esittänyt useaan kertaan Suomen vanhentuneen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian uusimista ja maa- ja metsätalousministeriö on sen myös luvannut tehdä. Viimeksi lupaus annettiin SVK:n edustajien tavatessa ministeri Lepän 21.6.2017.

Vuoden kalastusseura

SVK:n syyskokouksessa 26.11. Kiljavalla julkistettiin vuoden 2017 kalastusseura Lesnan Naputtajat ry, jonka kotipaikka on Joensuu. Seura on nykypäivässä tiukasti kiinni järjestäen monipuolisia kalamatkoja ja maahanmuuttajien kalastustapahtumia. Poikkeuksellisen monipuolisesta ohjelmatarjonnasta löytyvät niin kalaruoat, virtuaalikalastus kuin kalakantojen tutkimustoimintaan osallistuminen. Seuran vireydestä kertoo erityisen paljon se, että kolmannes jäsenistöstä on nuoria. Seura esittelee itse ylpeästi olevansa ”Pohjoisen pallonpuoliskon kovin ja komein kalaporukka”. Sloganille on selvästi katetta.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Marttinen, p. 044 759 9717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 525 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Osallistumismaksut SM-kilpailuihin ja SVK:n ”verot”

ViestiKirjoittaja juza » To Tammi 11, 2018 21:38

Kilpailujaostot – pois lukien uistelujaosto – täsmensivät pitkästä aikaa osallistumismaksut SM-kilpailuihin.
Osallistumismaksut ja SVK:n ”verot” löytyvät tästä: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/kilpailumaksut/.
Listauksen perusteella huomaatte, että nyt on muutamaan kisaan tulossa myös kaivattuja joukkuesarjoja.

Kilpailutoimikunnan puolesta,

Marcus Wikström
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » Ke Helmi 21, 2018 11:27

Uusi jäsenetu SVKn jäsenille

Kuva


AJA PUHTAASTI


Veneen pohjan myrkkymaaleissa käytetään vesistöille erittäin haitallisia biosideja, jotka vaikuttavat laajasti ja pysyvästi vedenalaiseen ympäristöön ja täten myös kalakantoihin. Ruotsalainen tutkimus osoittaa myös, että myrkkyvärit ovat yksi pahimmista lähteistä vesistöihin kerääntyville mikromuoveille.

Puhdas veneen pohja on valitettavasti myös veneen suorituskyvyn kannalta merkittävimpiä tekijöitä. Se millä maalaat veneesi pohjan ja miten pidät pohjan puhtaana vaikuttaa suoraan suorituskykyyn, polttoaineen kulutukseen ja veneen ajo-ominaisuuksiin.

Kotimainen Seaboost tarjoaa veneilijöille myrkyttömiä eliönestoratkaisuja joita nyt voit SVK:n jäsenenä tilata heiltä suoraan 10% alennuksella. Valikoimaan kuuluu testimenestyjiä, kuten Seaboost Powerturf harjasmatot ja Powerbrush veneen pohja harjat. Seaboost edustaa Suomessa myös saksalaista pinnoitetta Seaboost Overdrive, joka on suunniteltu kaikille veneille jotka käyttävät mekaanista eliönestoa, kuten harjapesukoneet, harjat, painepesurit ja tietenkin Seaboost menetelmät. Overdrive muodostaa nopean ja erittäin helppohoitoisen pinnan joka lisäksi kestää kulutusta ja harjausta jopa 6 vuotta.

Tuotteet voit tilata Seaboost verkkokaupasta http://www.seaboost.fi tai info@seaboost.fi tai numerosta 0400 70 3536. Muista mainita tilauksen yhteydessä, että olet SVK:n jäsen. Alennus ei koske Powerturf RENT vuokrapalveluja, eikä kampanja hinnoiteltuja tuotteita.

Lisätietoa Seaboost tuotteista http://www.seaboost.fi

Seaboost eliönesto oli 2016 Itämeriprojektin tuomariston suosikki lähes sadasta rahoituksesta kilpailevasta ympäristöprojektista.
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » Ke Helmi 28, 2018 06:46

Pilkkisaaliin käsittely SM-kisoissa alkaa kalan tappamisesta


Kuva


SVK 27.2.2018
Kuusamossa 7. huhtikuuta kilpaillaan pilkkimisen SM-tittelistä. Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) päivittämän SMpilkkisäännön
mukaan kisassa saadut kalat edellytetään tapettavaksi
välittömästi ennen talteenottoa. Aiemmin kalan tappamisesta oli
säännöissä suositus. Sääntöjen valvonnasta kisoissa on kuitenkin
syntynyt epäselvyyttä.


Pilkkisaaliis on tapettava välittömästi tulevissa SM-pilkkikisoissa ja sitä tullaan myös
valvomaan SVK:n ohjeiden mukaisesti. Kalojen välitön tappaminen tullaan saattamaan
voimaan muissakin soveltuvissa SM-kilpailuissa ja ellei soveltuvaa mallia löydy, harkitaan
ko. kilpailuista luopumista.
SVK toimii strategiansa mukaisesti vastuullisesti ja ottaa huomioon erityisesti kalastukseen
liittyvät eettiset kysymykset.

Laadukasta kalaa ruokapöytään

Pilkkiminen on Suomessa edelleen hyvin suosittu harrastus: 1,5 miljoonasta vapaaajankalastajasta
yli 0,5 miljoonaa harrasti pilkkimistä vuonna 2017. Pilkkisaaliin oikea
käsittely takaa laadukasta kalaa ruokapöytään. Käsittely alkaa kalan noustessa avannosta.
Saaliiksi otettava kala tapetaan välittömästi napakalla iskulla aivojen kohdalle, jotka
sijaitsevat hieman silmien tasalta taaksepäin. Kala voidaan tappaa myös esimerkiksi
vääntämällä siltä nopeasti niskat nurin. Tapettu kala on verestettävä viivyttelemättä. Se
tapahtuu pistämällä veitsellä sivulta kalan kurkkuun niin, että valtimo katkeaa. Kurkkua ei
tarvitse katkaista. Pisto riittää ja sydän pumppaa veret lihaksistosta ulos. Kalojen verestystä ei
kuitenkaan edellytetä tehtäväksi SM-kilpailuissa.
Pilkkikaloja ei pidä laskea jäälle, koska lumi tukkii pistokohdan, eikä veri pääse valumaan
ulos. Kalat voi laittaa valumaan saalislaatikkoon tai –pussiin, kunhan muistaa välillä
huuhdella valuneen veren ja limat pilkkiavannossa pois. Kevätjäillä ilman lämmettyä kalat
kannattaa laskea verestymään jäälle syntyneisiin vesilammikoihin, koska vesi tehostaa veren
ulostuloa. Saaliin tappaminen ja verestys pilkkijäillä riittävät. Perkaamisen voi huoletta
talvella jättää kotikeittiöön.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Marttinen p. 044 759 9717
Kalatalousasiantuntija Marcus Wikström p. 045 1102126

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa
kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 513 seurassa toimii
yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » Ke Huhti 11, 2018 09:50

Ahventen tappopakko ei käännyttänyt pilkkikansaa
SM-pilkkikilpailu houkutteli yli tuhat kalastajaa Kuusamojärvelle

Kuusamon keskustan vieressä sijaitsevan järven jäälakeudella nähtiin poikkeuksellista vipinää eilen 7. huhtikuuta pilkkikansan taistellessa Suomen mestaruuksista. 1060 osallistujan määrä on maan pohjoisosissa järjestettävissä SM-pilkeissä hyvä saavutus. Koillismaan kalavedet ovat kilpailijoiden suosiossa. Heti SM-pilkin jälkeen lähivesillä jatketaan kilpailemista Erämaa-Kuusamon Pilkkiviikolla, joka kerää vuosittain järville satojen pilkkijöiden joukon.

Suomen kansalliskala ahven oli ainoa hyväksyttävä saalislaji SM-pilkissä. Puntarille tuodut suurimmat kalapussit olivat varsin pulleita peilaten poikkeuksellisen paksuun lumipeitteeseen, joka on häirinnyt pilkkimistä tänä talvena heikentäen kalojen syöntihalukkuutta koko maassa.

Runsaasti median huomiota saanut sääntöuudistus, joka edellyttää ahventen tappamista heti pyyntihetkellä ei näkyvästi vaikuttanut kilpailun tunnelmaan. Aiemmin saaliin tappaminen välittömästi oli säännöissä suositus. Kilpailijat ottivat sääntöuudistuksen vastaan kaksijakoisesti. Aktiivisten kilpapilkkijöiden joukosta osa oli edelleen sillä kannalla, että suositus olisi riittänyt. Monet suhtautuvat kuitenkin uuteen kiristyneeseen sääntöön maltillisesti. Sääntöuudistuksen taustalla oli saaliin käsittelyyn liittyviä eettisiä syitä.

Perinteinen SM-pilkki on säilyttänyt vuosikymmeniä suosionsa osallistujamäärältään ylivoimaisesti suurimpana Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön yksittäisenä pilkinnän SM-kilpailuna. Virallisia pilkinnän SM-kilpailuja järjestetään erikseen myös kirjolohen, taimenen, raudun, särjen ja kiisken pyytäjille.



Pilkinnän Suomen mestarit sarjoittain:
Nuoret 12 vuotta: Piirainen Konsta, Merilapin Urheilukalastajat, 0,811 kg.
Tytöt 15 vuotta: Sarpola Helmi, Merilapin Urheilukalastajat, 1,326 kg.
Pojat 15 vuotta: Hagström Jaakko, Vimpelin Kalaveikot, 1,534 kg.
Tytöt 19 vuotta: Paananen Viivi, Ylä-Keiteleen Koukku, 0,160 kg.
Pojat 19 vuotta: Rahikkala Oskari, Merilapin Urheilukalastajat, 2,845 kg.
Naiset: Enojärvi Eeva, Kuusamon Uistinseura, 2,901 kg.
Naisveteraanit 60 vuotta: Koivisto Eeva-Liisa, Oulun Erä- ja Kennelkerho, 2,136 kg.
Naisveteraanit 70 vuotta: Virkkunen Eila, Survarit, 2,691 kg.
Naisveteraanit 80 vuotta: Åman Ritva, Lieksan Kalamiehet, 2,866 kg.
Miehet: Kankaanpää Tero, Lakeuden Urheilukalastajat, 5,122 kg.
Miesveteraanit 60 vuotta: Mustalahti Tapio, Vammalan Urheilukalastajat, 5,224 kg.
Miesveteraanit 70 vuotta: Kokko Pekka, Kivijärven Kalaveikot, 4,258 kg.
Miesveteraanit 80 vuotta: Haverinen Raimo, Karjalan Kalamiehet, 1,235 kg.
Tulokset kokonaan http://www.vapaa-ajankalastaja.fi => Kilpailut => Tulokset.



Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Petter Nissén, puh. 0500 440 923, s-posti: petter.nissen(at)vapaa-ajankalastaja.fi
Kilpailunjohtaja Rauno Veteläinen, Kuusamon Uistinseura, puh. 0400 916 350, s-posti: kuusamonmarja(at)gmail.com


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 513 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » Ma Huhti 23, 2018 17:02

Pienvesivoimaloiden kalatievelvoitteet on saatava nykypäivään

Kuva

SVK tiedote 21.4.2018
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous vaatii voimayhtiöitä
toteuttamaan niille määrätyt kalatievelvoitteet. Lisäksi järjestö vaatii hallitusta muuttamaan
vesilakia siten, että kalakannoille ja kalastukselle vahinkoa aiheuttaville vesivoimayhtiöille
voidaan jälkikäteen määrätä kalatievelvoite.

Pienvesivoimaloiden (alle 5 mW) osuus Suomen vesivoiman energiantuotannosta on viisi prosenttia,
mutta niiden aiheuttama vahinko Suomen vaelluskalakannoille on mittava.
Vaelluskalakannoistamme on vain rippeet jäljellä ja kaikki jäljellä olevat vaeltavat taimenkannat ovat
uhanalaisia. Niiden kutujoet katkeavat tavallisesti pienvoimaloiden patoihin. Yhtiöiden halukkuus
rakentaa vapaaehtoisesti kalateitä on olematon ja julkinen rahoitus on riittämätön kalateiden
rakentamiseksi niihin.

Pienvesivoimaloita on Suomessa 154 kappaletta. Kymmenissä voimaloissa ei ole toteutettu niiden
luvissa määrättyjä kalatievelvoitteita. 50 vanhalle voimalalle ei ole aikoinaan määrätty mitään
kalatalousvelvoitetta, jolloin niihin ei voida jälkikäteen määrätä kalateitä nykyisen vesilain mukaan.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö teki vuosi sitten yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton
ja WWF Suomen kanssa esityksen vesilain tarkistamiseksi, niin että lupaviranomainen voisi
hakemuksesta määrätä kalatalousvelvoitteen sellaiseen lupaan, johon velvoitetta ei ole aikaisemmin
sisältynyt. Kalatiekustannukset jäisivät luvan haltijalle, jos voimalasta aiheutuu vahinkoa
uhanalaiselle kalakannalle. Esitykseen on suhtauduttu suopeasti, mutta asia ei ole hallituksessa
edennyt mihinkään.

SVK katsoo, että vesilaki on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen ja lain tarkistamisella on kova kiire. EU:n
vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset vesistöjen esteettömyydestä eivät ole Suomessa
toteutuneet lukuisten vaelluskalajokien osalta. Vesilaista puuttuvat niin ikään kytkennät uusittuun
kalastuslakiin, joka pyrkii turvaamaan kalojen luontaisen elinkierron ja elvyttämään uhanalaisia
vaelluskaloja. Uhanalaiset vaelluskalakantamme tarvitsevat toipuakseen esteettömiä jokia sekä
vahingon aiheuttajan maksamaan kalatiet.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kevätkokous pidettiin 21.4.2018 Helsingissä.

Lisätietoja:
SVK, toiminnanjohtaja Markku Marttinen, puh. 044 759 9717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien
järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13
vapaa-ajankalastajapiirin 513 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -

Re: SVK:n tiedotteita

ViestiKirjoittaja juza » La Touko 19, 2018 01:44

ONGINTA ON KALASTUSMUODOISTA MONIPUOLISIN


Kuva

SVK 18.5.2018
Ongintaa voi harrastaa lukemattomin eri tavoin ja onkimalla on mahdollista kalastaa kaikkia kalalajeja.
Kelaonginta monipuolistaa harrastusta ja mahdollistaa suurten onkikalojen saamisen.


Neljän metrin onkivapa, vavan kärkeen sidottu siima, siimassa punavalkoinen koho ja kiemurteleva mato
siiman päähän sidotussa koukussa. Tämä lienee meistä useimpien mielikuva onginnasta.
Onginta on kuitenkin paljon enemmän kuin edellä kuvattu. Lajiin tarkemmin tutustuessa huomaa, että se on
hyvin monimuotoinen kalastusmuoto. Erilaisiin ongintamuotoihin on olemassa lukemaon määrä erilaisia
tekniikoita ja niitä varten kehitettyjä välineitä. Ongintaan syvälle sukeltanut harrastaja huomaa pian,
että varastoon on lähes huomaamatta kertynyt laaja valikoima erilaisia vapoja, keloja ja muuta ongintavälineistöä.

Yhteistä kaikille ongintamuodoille on syötti. Se voi olla lähes mitä vaan, mikä kelpaa kalalle ravinnoksi. Erilaisten
matojen lisäksi syöttinä voi käyttää vaikkapa maissinjyviä, katkarapuja, kärpäsen toukkia, leivänpaloja tai taikinaa.
Edellämainitut syötit kelpaavat erinomaisesti useimmille särkikaloille ja osa niistä myös ahvenille. Haukia, isoja
ahvenia, kuhia tai mateita onkiessa lajiin vihkiytynyt onkija kiinnittää koukkuun kokonaisen kalan tai kalan palan.

Kun verrataan tyypillisiä suomalaisten käyttämiä onkia keski-eurooppalaisten ja varsinkin brittiläisten onkiin, löytyy
suurin ero kelasta, tarkemmin sanottuna sen puuttumisesta useimpien suomalaisten onkivavoista. Kelaonginta on
kuitenkin yleistymässä myös meidän kalavesillämme. Kelan ansiosta onkija pystyy halutessaan tavoittelemaan hyvin
kaukana rannasta uivia kaloja. Kelan suuri siimamäärä ja hyvin toimiva kalastusjarru puolestaan mahdollistavat
myös todella suurten kalojen saamisen haaviin asti.

Uuden kalastuslain myötä kelaonginnan lainsäädännöllinen asema selkiytyi. Kalastuslain 4 § nimittäin määrittelee
kelaonginnan viehekalastukseksi. Kelaongintaa saa siis kalastuslain mukaan harrastaa siellä, missä viehekalastus on
sallittua, kunhan kalastaja vain on ensin maksanut kalastonhoitomaksun. Alle 18- ja yli 65-vuotiaiden ei tarvitse
maksaa kalastonhoitomaksua viehekalastusta varten.

Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 1133050, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää
vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia
kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 513 seurassa toimii yhteensä noin 40 000
kalastuksen harrastajaa
Avatar
juza
Site Admin
 
Viestit: 2131
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 23:12
Paikkakunta: - Lahti -


Paluu Yleistä kalastuksesta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa